Tämä tunti oli neljäs tunti uudella tallilla, missä käyn kahden kaverini kanssa. Talli on eri paikkakunnalla ja sen nimi on Talli Taitavat Kaviot. Aluksi jo pahoittelen, ettei ratsastustunnista ole kuvamateriaalia. Minulla on pari huonolaatuista puhelimella otettua kuvaa Villestä, joten laitan ne nyt kumminkin tähän, sillä onhan se parempi kuin kokonaan kuvaton pastaus. Saatte ainakin jotakin hajua, että minkänäköinen ratsu oli kyseessä.
Aiheena tunnilla oli suoristus. Oma opettajamme oli pois tällä kertaa ja sijaisopettaja oli pitämässä tunnin. Tuntilistassa oli vain ratsastajien nimet ja hevosten nimet perässä niin, että kellekkään ei ollut etukäteen määrätty hevosta, saimme siis itse tällä kertaa valita ratsumme. Valitsin itse Ville nimisen eestinhevosen, sillä olin mennyt sillä kerran aijemminkin ja halusin nyt mennä uudestaan.
Aloitimme tunnin alkulämmittelyillä. Ensin ravasimme aivan normaalisti kevyttä ravia toiseen kierrokseen vähän tehden voltteja ja ympyröitä. Sen jälkeen lämmittelimme kolmikaarisella kiemurauralla. Ravasimme vain kiemurauraa keskittyen kaarteissa asetuksiin ja taivutuksiin, sekä suoristimme hyvin aina kaarteiden välissä. Ville meinasi olla vähän tahmea alkulämmittelyiden aikana ja vauhti meinasi väkisin hiipua kokoajan ja jouduin käskemään aika paljon ponia eteenpäin.
Kiemurauran jälkeen aloitimme ensin vasempaan kierrokseen työskentelemään niin, että toisella pitkällä sivulla teimme loivan kiemuran siten, että lyhyeltä sivulta hieman ennen uraa käänsimme pitkälle sivulle ja ratsastimme yhden loivan kiemuran ja sitten palasimme takaisin lähelle uraa. Tehtävänä oli idea asettaa ja taivuttaa hevosta kiemuran suuntaan ja aina keskellä ja kiemuran alussa, sekä lopussa suoristaa. Kiemuran lopussa suoristuksen jälkeen piti nostaa laukka ja laukata pääty-ympyrä. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin omaa työsentelyä.
Tulimme tehtävää ensin käynnissä, ja se menikin meillä ihan hyvin. Laukasta raviin siirtymiset menivät hieman heikommin kuin muu tehtävä, mutta saimme myös pari ihan hyvää siirtymää. Parin käynnissä tulon jälkeen aloimme tulla tehtävää harjoitusravissa. Ravissa sain taas patistaa Villeä eteenpäin, mutta laukka kohdat menivät nyt paremmin.
Vaihdoimme suuntaa ja tulimme samaa tehtävää vielä toiseenkin kierrokseen muutaman kerran niin, että keskellä kiemuraa tehtiin vielä lisäksi molempiin suuntiin voltit, eli yhteensä kaksi volttia. Tähän suuntaan Villestä tuli ihan kunnolla tahmea, ja se ei olisi millään halunnut ravata reippaasti. Voltit menivät kumminkin taivutuksien ja asetuksien osalta hyvin, sekä laukannostot onnistuivat mainiosti.
Seuraavassa tehtävässä tulimme pituushalkaisijaa ensin käynnissä ja koitimme ratsastaa suoraan. Pituushalkaisijan jälkeen valitsimme suunnan mihinkä halusimme kääntyä, ja laukkasimme pitkät sivut. Tämä tehtävä onnistui minulta ja Villeltä aivan mainiosti, enkä ole ikinä tullut pituushalkaisijaa niin suoraan kiemurtelematta kuin nyt. Laukkakin meni hyvin ja Ville alkoi liikkua omalla moottorilla.
Teimme samaa tehtävää myös siten, että tulimme pituushalaisijaa ravissa. Tämäkin tehtävä onnistui varsin mallikkaasti, sillä ravissahan on tietysti helpommi mennä suoraan.Lopuksi tulimme vielä molempiin suuntiin tehtävää, jossa pitkät sivut ratsastettiin avotaivutusta. Vasempaan kierrokseen otimme avojen jälkeen toiselle pitkälle sivulle vastalaukka ja oikeaan kierrokseen ratsastimme toiselle pitkälle sivulle hieman irti urasta laukassa ja tarkoitus oli laukata suoraan.
Avotaivutukset menivät minulta ja Villeltä parin ensimmäisen kerran jälkeen oikein mainiosti, kun oli muisteltu miten se avotaivutus taas tapahtuikaan. Laukkatehtävät menivät molempiin suuntiin oikein hyvin ja ei ollut mitään ongelmaa.
Lopuksi ratsastimme vielä kahdesikkoa kevyessä ravissa niin, että annoimme hevosille vähän ohjaa, että ne saivat venyttää kaulaansa.
Tehtävien kannalta tunti meni omasta mielestäni hyvinkin onnistuneesti. Mieltäni jäivät kumminkin kaivertamaan tunnista oma istuntani sekä Villen tahmeus. Minun oli tällä kertaa jotenkin todella vaikeaa istua selässä oikein, tai sille se ainakin itsestäni tuntui. Toisaalta, kai minä nyt edes jotenkin oikein siellä istuin, sillä eihän suoraan ratsastus muuten oiekin onnistu. Kaikin puolin kumminkin ihan hyvä maku tunnista ja sen onnistumisista jäi suuhun.
